Piiripäällikkö, kunniarajajääkäri Jaakko Heikki Aapo Jokela kuoli 28.7.2014 Rovaniemellä 94 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Rovaniemellä 27.6.1920 Pekka Aapo Jokelan ja Iida Maria Jokelan (o.s. Mölläri) kahdeksasta lapsesta kolmantena ja vanhimpana perheen viidestä pojasta.
Jaakko Jokela sai syntymälahjakseen kristillisen vakaumuksen kotoaan, minkä lisäksi nuoruuden toimista partio ja suojeluskuntajärjestö tarjosivat hänen oman kertomuksensa mukaan tärkeimpiä ”elämän rakennuspuita”. Kouluista hän kävi keskikoulun, minkä lisäksi laaja kirjallisuuden harrastus toi hänelle monipuolisen yleissivistyksen.
Nuoruuden työ ja aikeet metsäkouluun hakeutumisesta keskeytyivät sotiin. Vapaaehtoisena Talvisodan palvelukseen ilmoittautunut Jaakko Jokela palveli tuon ajan Er. K. Sarven riveissä. Talvisodan päätyttyä hän jatkoi varusmiespalvelustaan 24.4.1940 ja komennettiin Reserviupseerikouluun, jonka kurssin nro 48 hän suoritti. Välirauhan aikana hän toimi Veitsiluodossa metsäosaston pääkasöörinä. Kohta alkaneeseen jatkosotaan Jaakko Jokela osallistui Petsamon Erillisosaston (Er.Os.P eli Luton miehet) joukoissa palvellen osastossa aina Lapin sotaan ja osaston kotiuttamiseen 1944 saakka. Hän haavoittui 5.7.1941 Nuortijärvellä ja oli tästä loppuelämänsä sotainvalidi. Jaakko Jokelalle myönnetyistä kunniamerkeistä mainittakoon kaksi 4. luokan Vapaudenristiä (toinen tammenlehvien kera) sota-ajalta ja 3. luokan Vapaudenristi, jonka presidentti Halonen hänelle myönsi v. 2001. Hän toimi pitkään Luton Miesten perinnetoimikunnan puheenjohtajana. Vapaussoturi-isänsä perintönä Jaakko Jokelan sydäntä lähellä olivat myös vapaussoturit, joiden huoltosäätiön työtä hän teki aktiivisesti. Hänet kutsuttiin kunniarajajääkäriksi 1962 ja Vapaussodan ja itsenäisyyden Lapin perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi 2009.
Sota-aikana Jaakko Jokela myös kohtasi sodan Kristiinankaupungista Lappiin tuoman Vappu Paavonahon ja häitä vietettiin 1945. Työuraansa sodan jälkeen Jaakko Jokela jatkoi Veitsiluoto Oy:ssä vuoteen 1959, vaikka oli jo ennen sotia toiminut lehtiasiamiehenä ja perustanut lehtitoimiston, jonka hoidosta nyt vastasi puoliso Vappu. 1959 hän siirtyi Yhtyneitten Kuvalehtien hankintapäälliköksii ja kun Yhtyneet järjestelivät toimintaansa 1971 Jaakko siirtyi Sanoma Oy:n palvelukseen. Helsingin Sanomat olikin Jaakko Jokelalle tärkeä instituutio ja hän pysyi lehden lukijana elämänsä loppuun asti. Vielä muutama vuosi sitten sai olla varma, että nuoremman polven edustajan puhelin soi, jos lehti ei ollut ajoissa tullut, eikä auttanut kuin hakea irtonumero kioskilta lehtimiehen luettavaksi.
Harrastuksista Jaakko Jokelalle tärkeimmäksi muodostuivat retkeily ja kalastus. Hän toteutti lukuisia Haltin retkiä käytyään Yrjö Metsälän opastuksella alueella ensimmäisen kerran vuonna 1957. Samana vuonna perustettuun Tunturi Harakat ry:hyn hän liittyi tuon talven aikana ja toimi pitkään yhdistyksen varapuheenjohtajana
Syötä salasana muokataksesi ilmoitusta
Jaakko Heikki Aapo Jokela
Muisto
Piiripäällikkö, kunniarajajääkäri Jaakko Heikki Aapo Jokela kuoli 28.7.2014 Rovaniemellä 94 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Rovaniemellä 27.6.1920 Pekka Aapo Jokelan ja Iida Maria Jokelan (o.s. Mölläri) kahdeksasta lapsesta kolmantena ja vanhimpana perheen viidestä pojasta.
Jaakko Jokela sai syntymälahjakseen kristillisen vakaumuksen kotoaan, minkä lisäksi nuoruuden toimista partio ja suojeluskuntajärjestö tarjosivat hänen oman kertomuksensa mukaan tärkeimpiä ”elämän rakennuspuita”. Kouluista hän kävi keskikoulun, minkä lisäksi laaja kirjallisuuden harrastus toi hänelle monipuolisen yleissivistyksen.
Nuoruuden työ ja aikeet metsäkouluun hakeutumisesta keskeytyivät sotiin. Vapaaehtoisena Talvisodan palvelukseen ilmoittautunut Jaakko Jokela palveli tuon ajan Er. K. Sarven riveissä. Talvisodan päätyttyä hän jatkoi varusmiespalvelustaan 24.4.1940 ja komennettiin Reserviupseerikouluun, jonka kurssin nro 48 hän suoritti. Välirauhan aikana hän toimi Veitsiluodossa metsäosaston pääkasöörinä. Kohta alkaneeseen jatkosotaan Jaakko Jokela osallistui Petsamon Erillisosaston (Er.Os.P eli Luton miehet) joukoissa palvellen osastossa aina Lapin sotaan ja osaston kotiuttamiseen 1944 saakka. Hän haavoittui 5.7.1941 Nuortijärvellä ja oli tästä loppuelämänsä sotainvalidi. Jaakko Jokelalle myönnetyistä kunniamerkeistä mainittakoon kaksi 4. luokan Vapaudenristiä (toinen tammenlehvien kera) sota-ajalta ja 3. luokan Vapaudenristi, jonka presidentti Halonen hänelle myönsi v. 2001. Hän toimi pitkään Luton Miesten perinnetoimikunnan puheenjohtajana. Vapaussoturi-isänsä perintönä Jaakko Jokelan sydäntä lähellä olivat myös vapaussoturit, joiden huoltosäätiön työtä hän teki aktiivisesti. Hänet kutsuttiin kunniarajajääkäriksi 1962 ja Vapaussodan ja itsenäisyyden Lapin perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi 2009.
Sota-aikana Jaakko Jokela myös kohtasi sodan Kristiinankaupungista Lappiin tuoman Vappu Paavonahon ja häitä vietettiin 1945. Työuraansa sodan jälkeen Jaakko Jokela jatkoi Veitsiluoto Oy:ssä vuoteen 1959, vaikka oli jo ennen sotia toiminut lehtiasiamiehenä ja perustanut lehtitoimiston, jonka hoidosta nyt vastasi puoliso Vappu. 1959 hän siirtyi Yhtyneitten Kuvalehtien hankintapäälliköksii ja kun Yhtyneet järjestelivät toimintaansa 1971 Jaakko siirtyi Sanoma Oy:n palvelukseen. Helsingin Sanomat olikin Jaakko Jokelalle tärkeä instituutio ja hän pysyi lehden lukijana elämänsä loppuun asti. Vielä muutama vuosi sitten sai olla varma, että nuoremman polven edustajan puhelin soi, jos lehti ei ollut ajoissa tullut, eikä auttanut kuin hakea irtonumero kioskilta lehtimiehen luettavaksi.
Harrastuksista Jaakko Jokelalle tärkeimmäksi muodostuivat retkeily ja kalastus. Hän toteutti lukuisia Haltin retkiä käytyään Yrjö Metsälän opastuksella alueella ensimmäisen kerran vuonna 1957. Samana vuonna perustettuun Tunturi Harakat ry:hyn hän liittyi tuon talven aikana ja toimi pitkään yhdistyksen varapuheenjohtajana